Tervetuloa lukemaan ajatuksiani työstäni opettajana. Muista laittaa palautetta ja lisätä somessa.

Onko maksullinen oppikirja pian historiaa?

oppikirja

Onko oppikirjalle tarvetta?

 

Otsikon kysymys riippuu siitä, mitä oppikirjalla tarkoitetaan. Oppikirjalla voidaan tarkoittaa perinteistä paperikirjaa, työkirjaa, tehtäväkirjaa, sähköistä kirjaa tai jotain näiden yhdistelmää. Oppikirjan tehtävä on perinteisesti ollut oppilaiden tietolähde ja tehtäväpankki. Internetin aikakaudella tieto on ilmaista ja kaikille tarjolla. Ongelmaksi muodostuukin tiedon suuri määrä ja luotettavuus, joten aivan suoralta kädeltä ei oppikirjoja kannata hylätä. Toinen ongelma on se, miten internetissä oleva tieto saadaan oppilaille. Oppilailla on oltava käytössään laite tai laitteet, jolla tiedon hankinta internetistä onnistuu niin kotona kuin koulussakin. Oppikirjat myös seurailevat tiiviistii opetussuunnitelmaa, joten niiden avulla opettamalla opettaja täyttää opetusvelvoitteensa.

Kuva 1. Oppikirjat ovat valtava kustannus kouluille.

Kuva 1. Oppikirjat ovat valtava kustannus kouluille.

Oppikirjattomuus haastaa opettajan. Opettaja joutuu itse pureskelemaan kaiken tietämyksensä oppilaille sopivaan muotoon. Pelkkä linkki Wikipediaan tuskin on kovin hyvää pedagogiikkaan. Itse harrastan usein sitä, että jaan isomman aiheen pienemmiksi kokonaisuuksi ja jaan ne oppilaille. Oppilaiden tehtävänä on etsiä tietoa omasta aiheestaan. Lopuksi kootaan tuotokset yhteen, muokataan ja tehdään niihin muutoksia. Tämä onnistuu nykyään mainiosti esimerkiksi Padletin avulla. Tämä vaihe on mielestäni erittäin hedelmällinen oppimisen kannalta. Oppilaille muodostuu hyvä kokonaiskuva aiheesta ja visuaaliset elementit tukevat aiheen omaksumista. Valmiin Padlet-seinän voi sitten jakaa oppilaille esimerkiksi Facebookissa tai nettisivuilla. Jos pelkää heittäytyä pelkästään netin varaan, voi valmiin seinän myös tulostaa oppilaille vihkoon liimattavaksi.

Seuraavassa on omia toiveita opettamieni aineiden oppikirjoihin.

Fysiikka ja kemia

Fysiikka ja kemia on opettamistani aineista sellaisia, joissa kaipaan vähiten oppikirjaa. Teorian läpikäymiseen ja omaksumiseen internet tarjoaa parhaan väylän. Jos kehittäisin itse fysiikan ja kemian oppikirjaa, panostaisin ennen kaikkea laadukkaisiin tehtäviin ja työohjeisiin. Tällä hetkellä käyttämäni kirjasarja on tehtävien osalta ala-arvoinen. Tehtäviä on hyvin pieni määrä ja ne ovat järjestäen liian helppoja ja yksinkertaisia. Hyvät tehtävät ovat mielestäni laajoja, ainerajoja rikkovia ja projektiluontoisia. Toisaalta näitä on mukava kehitellä itse, joten en edes kaipaa oppikirjaa tehtäväpankkina.

Hyvä oppirkirja sisältää mielestäni monipuoliset työohjeet. Jos saisin valita, ottaisin työohjeet sellaisessa sähköisessä muodossa, että niitä olisi helppo muokata itselleen sopiviksi. Tässä vaiheessa täytyy hylätä useimmat oppikirjat, sillä niiden työohjeet ovat kirjan tekijän omaisuutta, eikä niitä saa muokata ja kopioida.

Kirjakustantamoiden kannattaisi fysiikan ja kemian osalta panostaa erityisesti laadukkaaseen sähköiseen lisämateriaaliin. Pelkän oppikirjan sähköistämisestä ei juurikaan ole iloa. Fysiikasta ja kemiasta on netti pullollaan erilaisia appletteja, millä voi demonstroida erilaisia fysiikan ja kemian töitä. Ongelmana on usein, että nämä appletit ovat hajallaan ympäri nettiä ja ne on osittain huonosti toteutettuja. Toki aikaansaava opettaja kaivaa ne parhaimmat jutut internetin syövereistä ja tarjoilee ne vaikka kotisivuillaan oppilaille.

Loppuyhteenvetona voisin todeta, että ollakseen järkevä sijoitus, oppikirjojen tulisi tarjota huomattavia lisämateriaaleja. Muuten rahat kannattaa käyttää jotenkin muuten.

Matematiikka

Matematiikassa oppikirjan tulisi sisältää laajan valikoiman erilaisia tehtäviä ja niiden ratkaisuja. Käytän matematiikan opetuksessani oppilaslähtöistä opiskelutapaa, jossa oppilaat tarkastavat itse omat tehtävänsä. Toki opettaja voi itse ratkaista valmiiksi kaikki kirjan tehtävät, mutta mielestäni se on kohtuullisen suuri työ. Tehtävien tulisi myös muodostaa erilaisia oppimispolkuja, joista oppilaat voisivat itse valita. Itse käytän tällä hetkellä kahta eri tehtäväsarjaa, mutta välillä kolmellekkin olisi käyttöä.

Tehtävien lisäksi kirjasta olisi hyvä löytyä teoria selitetettynä siten, että oppilaan on se helppo ymmärtää. Vielä tärkeämpää olisi se, että kirja tarjoaisi oppimisen tueksi erilaisia opetusvideoita ja muita opetusta tukevia asioita. Sähköinen materiaali tulisi koodata siten, että se toimisi hyvin niin tietokoneella kuin mobiililaitteellakin.

Tällä hetkellä en tiedä yhtäkään kirjasarjaa, joka täyttäisi kaikki edellä mainitut ehdot. Niimpä vaihtoehdoksi jää ratkoa tehtävät itse, etsiä netistä sopivat videot ja geogebra-palikat sekä toteuttaa itse sähköinen oppimisympäristö.

Muut oppiaineet

Opetan valinnaisaineina kokeellista kemiaa, tähtitiedettä sekä tietotekniikkaa. Kemian hyvät työohjeet olisivat valinnaiskemiassakin tarpeellisia, mutta ilmankin pärjää. Toki näitä työohjeita löytyy nykyään netistä jopa suomen kielellä. Kemianluokka Gadolin tarjoaa esimerkiksi hyviä työohjeita jaoteltuna alakouluun, yläkouluun ja lukioon sopiviksi töiksi.

Tähtitieteessä oppikirjattomuus on pelkästään hyvä asia. Tämä haastaa niin opettajan kuin oppilaankin luomaan itse materiaalia. Muutenkin tähtitiede on aineena sen kaltainen, että oppituntien kulkua ohjaa värikäs keskustelu. Internet on pullollaan hyviä sivustoja, josta oppilaat voivat ammentaa tietoa. Olemme hyödyntäneet paljon Padlettia, Googlen pilvipalveluja ja Edu 2.0 -oppimisympäristöä. Tähtitiede on kokeellinen ja havaintoihin perustuva luonnontiede, joten sitä ei pelkästään lukemalla opi. Tästä syystä oppilaat ovatkin pitäneet itse tähtipäiväkirjaa, jonka tueksi on haettu internetistä tietoa.

Tietotekniikassa ei myöskään ole ollut mitään tarvetta oppikirjoille. Opetan kahdeksannen luokan peruskurssia, jossa olemme harjoitelleet mm. tekstinkäsittelyä, PowerPointtia, Preziä, Googlen pilvipalveluita, videoiden tekoa, blogin kirjoittamista sekä sosiaalisen median käyttöä. Loppukeväästä ohjelmassa on esimerkiksi kuvankäsittelyä. Näihin kaikkiin aiheisiin löytyy netistä paljon ohjeita sekä teksti, että videomuodossa. Olen koonnut materiaaleja Eduun, josta oppilaiden on ne helppo lukea. Myös tehtävien palautus hoituu Edun kautta näppärästi.

Talkoohenki on suuri voimavara.

Luin hetki sitten mielenkiintoisen Helsin sanomien artikkelin yhteisöllisyydestä ja siitä, mitä sen avulla voidaan saavuttaa. Alla oleva lainaus artikkelista kiteyttää hyvin mistä on kysymys.

”Talkooperinne on mielestämme tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Talkoissa on osattu tehdä asioita yhdessä ja ratkaista ongelmia. Suomalaiset tarvitsevat nyt enemmän tällaista yhdessä tekemistä sekä yhteisen punaisen langan löytämistä”

Kuva 2. Talkoiden onnistuminen vaatii sen, että kaikki ovat valmiista työskentelemään yhteisen päämäärän eteen.

Kuva 2. Talkoiden onnistuminen vaatii sen, että kaikki ovat valmiista työskentelemään yhteisen päämäärän eteen.

Tällä hetkellä opettajien välinen talkoohenki näkyy sosiaalisen median foorumeilla. Facebookissa on aktiivinen Tieto- ja viestintätekniikka -opetuksessa ryhmä, jonka jäsenmäärä on artikkelin kirjoitushetkellä 6719 opettajaa tai opetuksesta kiinnostunutta. Toki aktiivisten käyttäjien osa tästä on vain hyvin pieni, mutta silti ilmassa on vahvasti talkoohengen tuntua. Jos joku löytää uuden ja mielenkiintoisen opetusratkaisun, hän on heti valmis auttamaan myös muita sen käytössä. Tätä kautta kaikki hyötyvät ja tieto uusista asioista leviää. Toinen aktiivinen kanava on Twitter, joka pursuaa päivittäin uusia ideoita. Olen hyvin kiitollinen siitä, että olen löytänyt nämä kanavat. Mukavaa on nähdä, että kukaan ei laske työtunteja vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Samaisesta Helsingin sanomien artikkelista on myös seuraava lainaus.

”Tutustuimme suomalaisiin menestystarinoihin ja huomasimme, että usein taustalta löytyy talkoohenki. Esimerkiksi peliteollisuudessa taustalla on yhdessä tekeminen, verkostoituminen, oppiminen ja kehittyminen”

Kuinka paljon pystyisimme kehittämään opetusta, jos kaikki suomen opettajat osallistuisivat näihin talkoisiin? Miten saada kaikki opettajat motivoitua jakamaan tietoaan yleiseen käyttöön? Kaikkien ei tarvitse olla valveutuneita TVT:n käyttäjiä. Opetukseen liittyy paljon muutakin arvokasta tietotaitoa, joka olisi hieno saada kaikkien ulottuville. Vanhemmat kollegat omaavat suuren kokemuspohjan, josta ainakin tällainen opetusalan noviisi hyötyisi varmasti.

Internet ja sosiaalinen media tarjoaa mahtavan väylän, jota hyödyntämällä oppikirjat menettäisivät arvonsa nopeasti. Tämä kuitenkin vaatii avoimen ilmapiriin ja kaikkien halun puuhata yhteisen koululaitoksemme tulevaisuuden eteen.

Lähteet:

Otsikon kuva.

Kuva 1.

Kuva 2.

11 comments… add one
  • Hei,

    Oletko tutustunut yläkoulun Avoimeen matematiikkaan, joka löytyy osoitteesta http://avoinoppikirja.fi/mat-ylakoulu? Kirjasarja on julkaistu CC-BY lisenssillä, joten sitä saa käyttää aivan vapaasti ja toiveena tietysti on, että edelleen sitä muokattaisiin kaikille vapaaseen käyttöön. Kirjasarja on lähtökohtaisesti kirjoitettu oppilaiden itseluettavaksi ja käänteistä opetustapaa tukevaksi matematiikasta innostuneita unohtamatta. Tehtäviä vastauksineen on yli 4000. OnEdu on lupaillut tuoda kirjasarjan kaikille päätelaitteille sopivaan muotoon keväällä ja edelleen muokattavana muotona, johon opettaja voi liittää videoitaan ja muokata teorioita. Erityisen hienoa mielestäni on, että myös oppilaat voivat muokata oman kirjasarjansa ja ottaa sen suraavalle kouluasteelle mukaan. Muokkaustoiminnot vaativat OnEdu-sopimusta, mutta pelkkä käyttö on edelleen ilmaista myös heidän muokkaamanaan. Internetix-palveluun on tulossa myös materiaalia kirjan pohjalta. Talkooväelle tällainen runko siis tarjolla, joka toki sopii käytettäväksi pelkästään sellaisenaankin.

    Reply
    • Kyllä, olen tutustunut! Opetin syksyllä kurssin pelkästään avoimen oppikirjan avulla. Muokkasin tekstejä blogimuotoon, matikkamaailma.blogspot.fi. Täytyykin tutustua tuohon OnEduun. Kiitos vinkistä!

      Reply
  • Samaa talkooajatusta on taustalla Ruskon hankkeessa, haluoppia.fi, sieltä Ruskon oph hakemus. Hankkeen nimikin on kökkä, pohjanmaan murteella talkoot. Yhteistyön mahdollistamiseksi rakentuu myös sähköinen työkalu, toivottavasti Suomen kokoinen

    Reply
    • Haluoppia.fi on tuttu sivusto! Hienoa, että hommat on siellä lähtenyt hyvin pyörimään!

      Reply

Leave a Comment